 |
| Voi ei, nyt se taas tulee ton kameran kanssa... |
 |
| Mee pois! |
 |
| Läps! |
 |
| Mä varotin sua, mene nyt jo sen kameran kanssa siitä! |
 |
| Blaah... |
 |
| *Huokaus* |
 |
| En varmasti kato siihen kameraan! |
sunnuntai 18. marraskuuta 2012
Murkkuikäinen mököttäjä
Elmo mököttää. Ja mouruaa. Tai lähinnä piipittää henkilökunnan mielestä, mutta omasta mielestään varmaan mouruaa kuin kolli konsanaan. Murkkuikäisenä ei ole elo helppoa. Onneksi ruoka kuitenkin maistuu ja yöt ollaan hiljaa. Ja syli on edelleen se paras paikka maailmassa. Joten pienillä oireilla tässä ainakin toistaiseksi mennään Vertin viimekeväiseen kollitteluun verrattuna. Ja kohtahan se kevätkin jo koittaa (positiivista ajattelua...) ja mahdolliset häät lähestyvät.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Niin ne lapset kasvaa :) Elmosta on tullu jo komea nuori mies! Toivottavasti ruoka maistuu jatkossakin ja pisut osuu ainaki suurin piirtein hiekkikseen :D
VastaaPoistaHöh. Teiniangstaus tosin kuuluu asiaan ;)
VastaaPoistaIhana murkku♥ Kärsivällisyyttä vanhemmille!
VastaaPoistaKuinka olis kissanmintun tuoksuinen kamera? : )
VastaaPoistaVoi Elmoa, ei ole helppoa olla murkku. Mutta rakkaus ja kärsivällisyys auttavat.
VastaaPoistaPsst! Teille olisi tunnustus sijaiskodin blogissa.
VastaaPoistaMyrsky tuossa lähettelikin tunnustuksen, mutta Kattien kanssa -blogissa on lisää : ) Käy hakemassa.
VastaaPoistaOn kyllä komea poika!
VastaaPoistaMurkun mamalle on meidän blogissa mustavalkoinen haaste :)
VastaaPoista